Mäenlaskua, Commodore 64-pelejä ja slime-videoita – muistitieto museoissa

Mäenlaskua, Commodore 64 -pelejä ja slimevideoita – muistitieto museoissa

 

Lelumuseo Hevosenkengän uudistushankkeen piirissä toteutettiin kaksi nettikyselyä (Ilmiömäinen lapsuus ja Parhaat lelut ja leikit ikinä), joiden avulla kerättiin nykyhetken muistitietoa leikeistä ja leluista. Molemmat kyselyt avautuivat huhtikuussa 2020 ja sulkeutuivat nyt vuoden vaihduttua. Pohdin tässä blogitekstissä muistitieton merkitystä näyttelyuudistuksessamme. Kirjoitustani värittämään poimitut leikkimuistot ovat peräisin nettikyselyiden vastauksista.

Potkukelkoista tehtiin ns. jontturi eli monta potkukelkaa peräkkäin ja sillä laskettiin mäkeä tien mutkaan, seurauksella, että kaikki olivat mukkelismakkelis hangessa. Voi sitä riemua! 

Ilmiömäinen lapsuus -kysely, v. 1945 syntynyt nainen

 

Mitä on muistitieto?

Lyhyesti ja ytimekkäästi määriteltynä se on suullista ja kirjallista tietoa, joka pohjautuu yksilöiden – sinun ja minun – kokemuksiin. Muistitieto ei viittaa vain menneisyyteen, vaan se pitää sisällään myös nykyhetken kokemuksia ja merkityksiä. Museoiden käyttäjille suunnatut muistitietokyselyt voivat tarjota pääsyn sellaiseen tietoon, josta ei ole saatavilla riittävästi muita lähteitä.

[Parasta tekemistä on] Slimevideoiden katsominen YouTubesta ja slimen tekeminen itse.”

Parhaat lelut ja leikit ikinä- kysely, 8-v. tyttö

 

Muistitieto täydentää aina virallista historiankirjoitusta, mutta se voi asettua myös sitä vastaan tai tuoda kuuluviin aiemmin hiljaisuuteen jääneiden ääniä. Usein juuri lasten kohdalla on kysymys ihmisryhmästä, jonka ääni ja näkökulmat eivät välttämättä nouse tarpeeksi esille yhteiskunnassamme ja sen medioissa. Lapsuuden historiaa ja leikkikulttuuria onkin usein käsitelty kasvattajien ja instituutioiden näkökulmasta käsin ylhäältä alaspäin, jolloin lasten omat äänet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Mutta kuka muu olisi parempi nykyleikkien ja -lapsuuden asiantuntija kuin aikamme lapsi? Juuri lapsuuden, lelujen ja leikkien kohdalla onkin tärkeää kysyä lapsilta ja nuorilta itseltään.

 

Erilaisista lapsuuden ilmiöistä lempileluihin

Museot voivat kerätä, säilyttää ja asettaa esille esineiden lisäksi myös aineetonta kulttuuriperintöä. Ilmiömäinen lapsuus -kyselyllä Lelumuseo keräsi muistoja ja materiaalia eri vuosikymmenien lapsuuteen liittyvistä ilmiöistä. Kysymykset keskittyivät mm. lapsuuden perheeseen, lapsuuden sisä- ja ulkoleikkeihin, lempileluihin, päiväkoti- ja koulumuistoihin, kirjoihin, elokuviin ja lapsuuden idoleihin. Vastauksia kyselyyn saatiin 378 kpl. Vastaajien syntymävuodet asettuvat vuosien 1922-2004 välille. Vastaajista oli naisia 76,8%, miehiä 21,6% ja muuksi itsensä määritteleviä 1,6%.

Sisällä pelattiin Commondore 64, suosikki peli oli Bubble Bobble. Ulkona oltiin ihan kaikenlaista, poliisia ja rosvoa, sheriffi-leikkejä, piilosta, hippaa, ammuskeltiin pihlajanmarjoja puhallusputkilla yms.

Ilmiömäinen lapsuus -kysely, v. 1980 syntynyt mies

Nintendo Game and Watch -käsikonsoli
Kuva: Provisual
Parhaat lelut ja leikit ikinä -kyselyllä lelumuseo keräsi tietoa nykyajan lapsuudesta, leluista ja leikeistä. Kyselyn pystyi täyttämään itse tai yhdessä aikuisen kanssa. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa parhaista ja tärkeistä leluista ja niiden kanssa leikkimisestä, vielä unelmissa siintävästä toivelelusta ja lempileikeistä. Vastauksia kyselyyn saatiin 97 kpl. Vastaajien ikä jakaantui alle 2-vuotiaasta 14-vuotiaaseen vastaajaan, joista oli tyttöjä 59,8% ja poikia 39,2%.

Leikin olevani Spiderman ja hyppään! Parhaat lelut ja leikit ikinä- kysely, 4-v. poika

 

Molempien kyselyiden vastausmäärä osoittaa sen, että ne tavoittivat mukavasti yleisönsä. Kyselyistä viestittiin koko keruuajan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa sekä museon kotisivuilla ja uutiskirjeessä. Tämän lisäksi vastauksia saatiin lehtijutun, opiskelijajärjestöjen, koulujen ja kotiseutuyhdistysten kautta. Vanhemman ikäryhmän vastauksia haettiin kehottamalla eri yhteistyökumppaneita rohkaisemaan ihmisiä senioreiden haastattelemiseen.

 

Muistitietokyselyiden anti museouudistuksessa

Lelumuseon tulevan näyttelyn käsikirjoituksen laatimisessa on käytetty aiempaa lapsuuteen keskittyvää tutkimus- ja tietokirjallisuutta. Silti kohdennettujen kyselyjen tuottama aineisto on lisännyt selkeästi lapsuuteen liittyvää asiantuntemusta, sekä tuonut tietoa nykyhetken lelu- ja leikki-ilmiöistä. Kyselyvastaukset ovat elävöittäneet tutkimuskirjallisuudesta saatua tietoa ja toimineet näin oivana lähdemateriaalina tulevan tarinallisuuteen pohjaavan näyttelymme suunnittelussa.

Pelasimme jalkapalloa, leikimme kirkon rottaa, polttopalloa, poliisia ja rosvoa, skeittasimme ja hypimme trampalla. Sisällä pelasimme pokémon-korteilla ja Gogoilla.

Ilmiömäinen lapsuus -kysely, v. 1992 syntynyt mies

 

Käsikirjoituksen lisäksi tulemme hyödyntämään kerättyjä muistoja konkreettisissa näyttelyratkaisuissa esimerkiksi elävöittämään yksittäisten lelujen historiaa tai sanoittamaan tiettyä lapsuuteen liittyvää ilmiötä. Näin kyselyvastaukset toimivat museoasiakkaille tarinoiden välittäjinä ja elämyksen hetkinä yhdessä konkreettisten museo-objektien kanssa. Tavoitteena on, että uusi museomme herättää tunteita sekä toimii kohtaamisen ja empatian areenana. Juuri ihmisten konkreettiset lapsuusmuistot kannustavat meitä myötäelämiseen ja auttavat ymmärtämään lapsen maailmaa eri aikoina.

[Minulla oli] Nukke, jolta meni aina pää rikki. Jouluna sai korjattuna takaisin. Viulua en koskaan saanut. Käpylehmiä tehtiin. 

Ilmiömäinen lapsuus -kysely, v. 1922 syntynyt nainen

Valokuvassa pieni tyttö pitää sylissään nukkea vierellään kaksi muuta nukkea.
Kuva: Lelumuseon kuva-arkisto
Muistitietokyselyt edistävät myös museon ja yleisön vuorovaikutusta. Kyselyiden merkitystä museoasiakkaiden osallistamisessa ei pidäkään väheksyä. Oman lempilelun, leikin tai jopa oman kirjatun muiston näkeminen museonäyttelyssä varmasti edistää huomioiduksi ja tunnustetuksi tulemisen kokemusta! Muistitietokyselyiden hyödyn voi tulkita kaksisuuntaiseksi: kyselyt sekä tuottavat museolle arvokasta tietoa että antavat museoasiakkaille mahdollisuuden vaikuttaa oman kulttuurinsa julkiseen esitykseen.

Kun näin tämän kyselyn infon, ajattelin ettei tämä koske minua, mutta sitten hokasin miten paljon olen kuitenkin leikkinyt, vaikkei leluja oikein ollutkaan. […] Odotan, että tällaisillekin tapauksille on tilaa tai se huomioitaisiin tässä kaiken maailman tavarataivaassa. Haaste: millainen näyttely olisi leluton lapsuus? Tiedän, että samanlaisia lapsuuksia on ollut monilla ja muistot niistä herkkiä niin että vieläkin nieleskelee tyhjää. Nyt en puhu siis pula-ajasta tai muusta, joka kosketti kaikkia, vaan perheistä, joissa ei ole rahaa joka lelusirkukseen. Ilmiömäinen lapsuus -kysely, v. 1963 syntynyt nainen

 

Leikkitieto talteen!

Tulevaisuudessa lapsuusmuistojen dokumentointi ja tallentaminen ei tule jäämään ainoastaan muistitietokyselyiden varaan. Haaveenamme on rakentaa uuteen museoon eräänlainen “tarinapönttö”, jossa on mahdollista tallentaa omia lapsuusmuistoja tai vaikka nykyhetken lempileikkejä. Mitä sinä kertoisit museolle lapsuudestasi, leikeistäsi tai lempilelustasi?

 

Anna Salonen, projektituottaja

Tykkäsitkö artikkelista?

Share on facebook
Jaa Facebookiin
Share on twitter
Jaa Twitterissä
Share on pinterest
Jaa Pinterest
Share on whatsapp
Jaa Whats App

Jätä kommentti

Lelumuseo on suljettu
Leksaksmuseet är stängt
Toy Museum is closed