Kreppipaperitonttu ja joulukoristeiden historiaa

Kreppipaperitonttu ja joulukoristeiden historiaa

 

Adventista loppiaiseen Lelumuseo Hevosenkengän vitriineistä suurin osa puetaan jouluasuun koristelemalla lastenhuoneita kunkin ajan joulukoristein. Joulukoristeita ja -tavaroita ei ole erityisemmin museon kokoelmiin kerätty, vaan niitä on tullut satunnaisina lahjoituksina, ja välillä niitä on ostettu vanhojen tavaroiden liikkeistä. 1940-luvun joulukoristeita museolla on eniten, ja ne ovatkin mahdottoman sympaattisia! Pula-aikana kaikkea, lelujakin, tehtiin paperista, joten suurin osa vuosikymmenen joulukoristeista on luonnollisesti paperisia. Nykyajan kirkkaiden ja kimmeltävien joulukoristeiden loisteessa 70 vuoden takaiset koristeet tuntuvat ehkä vaatimattomilta, mutta jotenkin rauhoittavilta. Niissä näkyy käden jälki. Tyypillisiä koristeita 1940-luvulla olivat mm. hopealangasta tehty latvatähti, jossa oli keskellä kiiltokuva, tuomaanristi, paperitontut, lippunauha ja karamellikoristeet kuusessa, himmelit, kynttilät sekä tähtisadetikut.

Kuvassa on yksi hauskimmista koristeista, kreppipaperitonttu 1930-40-luvulta. Tontun runkona on rautalanka, jonka ympärille on tehty vartalo paperimassasta. Lyhtyä kantava tonttu on päällystetty kreppipaperilla, ja sen pitkä parta on tehty pumpulista. Museolla on kaksi tällaista lähes identtistä kreppipaperitonttua. Valmistajasta ei ole varmuutta. Yksi mahdollisuus on, että tontut on valmistanut kotimainen Weiste Oy, joka aloitti jo 1924 maassa teollisen joulukoristeiden valmistuksen ja jatkaa edelleen yli 90-vuotiaana tuotantoa Pohjoismaiden ainoana joulukoristevalmistajana. Weiste profiloitui aluksi hopealankakoristeiden tekijänä, myöhemmin muovi tuli hallitsevaksi materiaaliksi. Tontut saattavat olla myös jonkun käsityöläisen tekemiä tai jopa kotitekoisia.

Tonttu on ehkä joulun koristehahmoista se kaikkein tutuin pukin ja enkelin ohella. Metsätontut kuuluvat eräänlaisina haltijoina tiiviisti suomalaiseen kansanperinteeseen. Joulutonttuperinne puolestaan on elänyt voimakkaasti etenkin Tanskassa ja Pohjoismaissa, joissa tontut eli Nisset ovat olleet iloisia jouluntuojia ja lasten tarkkailijoita. Monet ajattelevat luontevasti, että tontut ovat joulupukin ja joulumuorin lapsia. Tontut merkitsevät eri ihmisille erilaisia asioita, ja näin sen pitääkin olla!

 

Lähteet:

 

Suomen Lelumuseo Hevosenkengän kokoelmatietokanta

Nirkko Juha ja Vento Urpo (toim.), 1998: Joulu joutui. Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia. Rauma: SKS.

Nyman Hannele ja Poutasuo Tuula, 2004: Muovikirja. Arkitavaraa ja designesineitä. Wsoy: Porvoo.

Seppovaara Juhani, 2004: Muistojen markkinoilla. Sinivalkoisen arjen klassikot. Otava: Keuruu.

http://suomalainenjoulu.fi/joulun-perinteet/historiaa/tontut, katsottu 23.12.2015

http://www.avoinmuseo.fi/joulu/artikkeli_joulukuusi_ja_koristeet.php, katsottu 23.12.2015

Tags: